Kynsijuttuja...ja miksi se on vaikeaa

04.01.2019

Trimmaajana kohtaan lukemattomia koiria jotka päätyvät mitä ihmeellisimpiin mielentiloihin heti kynsisaksien ensi kosketuksesta (en näyttele niitä kynsiasiakkailleni, joten en kirjoita "kynsisakset nähtyään"). Miksi näin on? Miksi on niin monia koiria, jotka pelkäävät kynsien leikkausta, tuota tuiki arkista toimenpidettä?

Olen kasvattanut sileäkarvaisia kettuterriereitä vuodesta 2009. Monta pentua on myös tullut meille luovutusikäisenä ostokoirana, viimeksi karkeakarvainen kettuterrieri Hukka, viralliselta nimeltään Mindhunter Under My Thumb. 


Meillä syntyneiden pentujen kynnet. leikataan ensimmäisen kerran n. viikon vanhana, ja sen jälkeen 2 kertaa viikossa. Näin ollen luovutusiässä, 8-viikkoisena pennun kynnet on leikattu jo 15 kertaa. Ne osaavat jo uuteen kotiin lähtiessään tämän homman. Ainut kenen tulee asiaa oppia on uusi omistaja. Haluan uskoa, että jokaisen virallisen kasvattajan pentujen kynsiä leikataan ennen luovutusikää joka viikko, siis vähintään 6-7 kertaa ennen pennun luovutusta uuteen kotiin. Voisikohan olla jonkun kynsiongelmaisen taustalla siis se, että koirakirjojen oppeja kynsien leikkauksen opettelusta noudatetaan orjallisesti, ja kynnen leikkuusta tulee elämää suurempi asia pennulle. Joka on sen kokenut kasvattajan luona ongelmitta jo monen monta kertaa.

En sano, ettei pentua ja aikuistakin koiraa voi palkata kynsien leikkauksesta. Kyllä voi, vaikka joka kynnestä erikseen. Meillä pentu palkataan joka tassusta ja aikuisetkin saattavat saada palkan kun kaikki kynnet on leikattu. Se ei ole keneltäkään pois. 

Miten siis koko kynsien leikkaus asiaan kannattaisi suhtautua? Suosittelen miettimään asiaa siltä kannalta, että pentu oikeasti osaa jo. Asiasta kannattaa keskustella jo kasvattajan luona ja pyytää tätä vaikka näyttämään miten homma on hoidettu. Toiseksi, useammin on parempi. Vähän kerrallaan  ja usein. Palkan saa antaa vaikka joka varpaasta. Positiivista kannattaa vahvistaa aina. Kolmanneksi: jos jotain sattuu (eli verta tulee vähän tai paljon) älä reagoi! Parempi jatkaa homma loppuun ja hoitaa vuoto sen jälkeen, tai tyrehdyttää vuoto ja jatkaa sitten loppuun. Älä säikähdä äläkä varsinkaan sääli! Väitän, että kammo tulee siitä, että leikkaaja säikähtää tilannetta ja pentu päättelee tästä, että maailman loppu on tullut. Ja kynsien leikkaus lopetetaan, ja kun asiaan palataan parin viikon päästä, on pennulla päälimmäisenä mielessä se, mitä kamalaa viimeksi tapahtui. 

Neljänneksi: Jos Sinulla itselläsi on kynsienleikkauskammo, eli jännität tilannetta kovasti, kannattaa antaa ammattilaisen hoitaa homma. Siiheksi kunnes koko touhu on pennulle niin selvää rutiinia, ettei sen tunnetilaa asiaan liittyen ohjaa niin herkästi omistajan tunnetila. Ainakin sosiaalistumiskauden ajan (n. 16 viikkoiseksi) . Sitäpaitsi, tällaisenkaan homman ulkoistamisessa ei ole mitään väärää. On ihan ok ostaa palvelua asiassa, joka stressaa kumpaakin, koiraa ja omistajaa. Kunhan se kynsien leikkaus tulee tehtyä tarpeeksi usein.